Tänään tuli otettua ns. "savut" uudesta sidontakopista ja penkistä. Kaiken maailman muuton ja remontin jälkeen maalitela olisi tuntunut sopivammalta kädessä kuin spigotti. Niin kauan kun siitä on taas aikaa...
Nyt kun oli hieman aikaa, oli pakko korkaa uuden kämpän setit. Valot toimi hienosti ja oli mukava sitoa kun valoa riitti ja sai suunnattua hyvin.
Yhteenvetona kumminkin, niinkuin aina, oli mukava päästä pitkästä aikaa sitomaan ja testailemaan uusia juttuja.
Kun emäntä ajaa miehen komeroon, mitä siitä syntyy? no perhonsidontakoppi!
Mutto, niin ihana kun se aina on. Uusi kämppä, kaksikerroksinen rivitalo kerrostalon sijasta. Huoneita saman verran, neliöitä miltein kymmennen enemmän eli 81.
Paniikki alkoi tietenkin tavaroiden kuskaamisella (kiitos Joni Kautosen) ja niiden paikalleen järjestelemisellä. Sitten alkoi kaiken maailman seinien reikien paikkaaminen ja maalaaminen.. niin kivaa hommaa, kun juuri olin tehnyt saman homman vanhaan kämppään...
Pari viikkoa tässä kun on mennyt niin kämppä alkaa olla aika mallillaa jokusta taulua lukuunottamatta.... Ja mun perhojen sitosmiskaappia....
Uusi työhuone, erimallinen tai jotain yms yms. mutta vanha perhojensidonta kaappi ei millään sopinut työhuoneeseen joten se sai poistua. Missä mä nyt niitä perhoja sidon kun kevätkin pukkaa päälle ja kohta pitäisi haukikalaan päästä??!?!?!!?
Pienen neuvottelun jälkeen ostettiin uusi sänky jossa käteviä säilytyslokeroita johon mahtuu peitot, lakanat yms jutut. JES, "ylimääräiseksi" jäänyt vaatekomero oli minun valloitettavissa!
Ja niinhän siinä kävi. Joten homma alkoi ensin levyttämällä seiniä, koska sivuseinät on kyprokkia ja päätyseinä betonia. Ekologista sinäänsä kun vanhojen purettujen kaapien levyt sai hyötykäyttöön. Levyt seinälle, pöytälevyn teko, siinä "aihio" valmiina. Miten järjestän sidontamateriaalit? No, pora käteen ja 318kpl 2mm reikää levyihin mihin menee listanaula hyvin niin tulee täysin muunneltavissa olvat seinät :)
Sitten valot. Komerossa vallitsi yksi kusenkeltainen energiansäästölamppu. Ei näin. Pöytävalaisin + 2kpl niveljaloilla olevia pöytä valaisimia seinälle + 5500k täydenspektrin päivänvalopolttimot valaisimiin niin rupesi toimimaan! Nyt pystyy kahdela valaisimella säätämään valon tulon juuri sieltä mistä haluu sen tulevan.
Sitten vaikein, miten järjestän kaiken tämän roinan tänne? Tovi siinä meni, mutta nyt tavarat löytänyt pääpiireteittään paikkansa. Hieman jos lisääntyy sidontamateriaali niin pystyy kyllä laajentamaan :)
Nyt vaan haukiperhoja sitomaan ennen särkisalon keväthaukireissua joka sijoittuu tuonne helatorstain kohdalle.
Tässä muutava havainnollistava kuva projektista. Vielä tulee kyllä täytettä. Ainiinjoo, ja kauan kaapissa ollut kallo ja sarvetkin löysivät oman paikkansa!
Tänään oli niin hieno ilma pitkästä aikaa joten piti lähteä kauniimman osapuolen ja koiran kanssa ulkoilemaan, tietenkin kevään kalapaikoille. Jäätä ja lunta riittää vielä pitkäksi aikaa, mutta kyllä se kävät sieltä hiipii kun virtapaikkakin jo osaksi sula.
Jälkiviisaana kun ajattelee niin olisi voinut ottaa haukikepin mukaan niin oli päässyt kokeilemaan uutta siimaa jäällä mutta minkäs teet kun omistaa tälläisen pään...
Eli kamat kasaan, Vantaankoskelle kokeilemaan uutta siimaa ja samalla harjoittelemaan uuden kameran käyttöä.
Tuli viikolla hommattua tuohon Visionin #4 Cult:iin uusi naru: Zpey:n Balance #5 kelluna. Ensituntuma naruun oli mainio ja tulimme sinuiksi hyvinkin nopeasti. Siima toimi mainiosti niin yliolan, ala- ja rullausheitoissa. Siin minulle juuri sopiva helppo heittoinen siima. Plussaa siima sai vielä siitä että, se ei mennyt ollenkaan kippuralle eikä jäykistynyt kylmässäkään. En sitten tiedä kovemmalla pakkasella, nyt oltiin nollassa tai hieman alle. Yhteen vetona varsin tyytyväinen ja voin suositella muillekkin!
Kalastuksellisesti päivä ei ollut mitenkään tuottoisa, MP niinkuin yleensä. Onneksi kotona odottaa soppa. Hieman tuli uusia ideoita kuvassa näkyvään perhoon joka on oma pikku kirjolohiperho projekti. Taas.
Kameraakin tuli hieman ulkoilutettua ja harjoittelu kuvia näpsittyä niin ihanan harmaissa maisemissa. paljon on vielä tuonkin asian kanssa harjoiteltavaa. Mukavaa puuhaa kylläkin. Mikäs sitä päivää viettää kalastaen, kuvaten ja ulkoillen. Ennemmin kuin krapulassa kotona makoillen.
Perhojen kehittelyt jatkuu niin haukiperhoissa kuin muissakin. Hauki kuume alkaa olla jo aika kovissa lukemissa... haukikepukkaankin tullut uutta siimaa talven aikana: RIO Scandinavian pike #9 kelluna. Sen testaamisesta myöhemmin lisää kun siihen asti päästään. Nyt kevään odotteluun...
Kevät tekee tuloaan ja polte haukikalaan sen mukana. Sidonta kaappi tuli tänään siivottua, joten pitihän siinä sitten vuoden ensimmäinen haukiperhokin kietaista. Se kyllä näkyy sidonta jäljessäkin...
Alkaa tuo perhon kehitys olemaan aika hyvällä mallilla, uppoo todella hitaasti ja vaaterissa... juuri keväälle hyvä matalaan vetee. Tästä on hyvä jatkaa kehittelyä ja rasioiden täyttöä kun kaikki vanhat haukiperhot tuli annettua ilmaiseksi pois jotta uusille saisi tilaa. Sidonta harjoitukset jatkuvat pian...
Angry Fly:
1. tammikuuta 2013
Kiitos kuluneesta kaudesta 2012!
Uusivuosi ja uudet haasteet kohtaavat 2013. Itse olen kovasti kehitellyt uutta haukiperhoa, joka on "toivottavasti" viime kaudella hyväksi todettujen sutturoiden yhteis tulos. Toivotan siis kireitä siimoja kaikille ja ei muutakuin kevättä odotellessa niin päästään taas Haukia narraamaan!
Jälleen on tovi tupsahtanut plogi päivityksestä joten laitetaas nyt jotain pientä ja ytimekästä haukikauden päätöskellumisista.
25.11.2012 Aamuhämärissä suuntasimme kaverin kanssa kohti Kirkkonummen vesiä joita olimme aikaisemmin loppukesästä käyneet tutkailemassa. Osa paikoista oli kyllä tuttuja jokusen vuoden takaa kun vielä pääsääntöisesti tuli virvelillä kalasteltua haukea.
Paikan päälle kun saavuttiin, niin siinä ihan perus rutiineilla kamat kasaa ja renkaat selkään ja eikun kävelemään kohti rantaa. Rannassa tietenkin renkaat vesille, räpylät jalkaan ja ottiperhoa valitsemaan.
Pari kaveria oli noin viikkoa aikaisemmin käynyt haukia narraamassa ja hyvällä menestykselläkin! Vesi oli jo noin.6 asteista, joten odotukset hieman isompien haukimammojen läsnäolosta riipi ajatuksia.... Alkuun tuli jokunen seurimo ja pikku tärppi mutta ei itselleni mitään kummallisempaa. Kaverille pari kalaa ylös ennenkuin itse sain ensimmäisen räkäraketin renkaaseen asti. Huimaa alle kilon puikkria...
Tapahtumia kumminkin alkoi olla tasaseen tahtiin, ja jokusia kalojakin saatiin ylös kahteen mieheen kunnes kalojen aktiivisuus selvästi hiipui. Keli kyllä oli erittäin hyvä haukikeli: pilvistä,välillä pikkusadetta ja pienen pientä tuulenvirettä!
Tovin siinä piiskattuani tyhjää, menin parinsadan metrin päässä rantaa keskellä kaislikkoa ihan ajatuksissani, kunnes havahduin selvästi ajokoiran haukuntaan . Haukunta tuli yllättävän läheltä rantaa... Ei saatana, siellähän on ne mettämiehet pyssyineen... ja PAM! aikas helvetin lujaa pamahti mutta onneks ei ilmeisesti meijän suuntaan ampunut kun rengaskaan ei uponnu :D
Kello alkoi olla jotain yhentoista hujakoilla aamupäivällä ja nähtiin sitten siinä kaverin kanssa kaislikonkupeessa, syötiin evästä ja kyseltiin tapahtumia. Eväät nassuun ja päätettiin lähteä samaa reittiä takaisin päin mistä kaveri oli tullut. Itse jäin heittelemään ja kalastelemaan hieman tarkemmin kaislikon "pusseja" ja kaveri paineli parinsadan metrin päähän... Ei tapahtumia.
Hieman siinä mahdollisia ottipaikkoja tutkaillessani päätin heittää lyhyehkön heiton kaislannokkaan josta kaveri oli jo kalastellut ja minä kellunut yli juuri. Tiheetä strippiä siimasta sisään , pysäytys... ja pienen pieni nykäisy tuntui sen jälkeen siimassa.. vastaisku... OHO! KALA!
Sit alkoi huuto kaverille kun kala kavi pinnassä näyttäytymässä... NYT ON REKORDI! NYT ON MUN REKORDI! Sydän hakkas ja paniikki päällä... kala siinä väänsi ja juroi, kävi lähellä näyttäytymässä parikertaa ja huomasin että perho on ihan huulen edestä kiinni... lisää jännitystä... kaveri veti parinsadanmetrin spurtin renkaalla ja tuli kuvaamaan mun säheltämistä... viitisen minuuttia saatiin kuvaa ja sit sain vihdoin kalasta otteen ja ylös... laiha...mutta pitkä! 126cm! Enkat paukkui niin pituudessakin kuin painossakin ihan heittämällä! HUHU!!!... Tää on elämää!
Pakolliset kuvat ja takaisin kasvamaan tämäkin haukimamma niin saadaan (toivottavasti) myös jatkossa nauttia tälläisistä elämyksistä! pieni muotoinen "kalakrapula" siinä iski päälle ja loppu päivä tulikin pyydettyä siinä tyhjää... Myös kolme muutakin kellujaa oli saapunut paikalla ja vaihdettiin siinä kuulumisia.
Olisi ollut kyllä kiva päästä vielä yksi reissu heittää ennen jäitä, mutta ei tääkään nyt ihan paskin lopetus ollu. kausi siis pulkassa ainakin haukien suhteen.
Ohessa jokunen kuva päivältä ja sitä aikaisemmalta reissulta:
Kylläpäs on aikaa vierähtänyt viime blogipäivityksestä.
Kelit kylmenee ja vedet viilenee! Haukiperhoja on tullu toistakymmentä sidottua nyt syksyn reissuja varten ja jokunen reissukin tullu heitettyjä. Perhojakin on jo menetetty sen verran että penkin ääreen pitäisi vielä vääntäytyä ja sitoa lisää haukisuteja.
Kolmisen vikkoa sitten käytiin ensikertaa Itäisemmällä merialueella kalassa ja löydettiinkin ihan hyvä kaislikko spotti. Se reissu tuotti kahteen mieheen kolmisenkymmentä haukea ylös josta isoimmat noin 3,5kg.
Yksi kala päätyi ruokapäytään.
21.10 Sunnuntaina klo 07:00 suuntasimme uudemman kerran kohti samaa spottia, nyt kolmen ukon voimin. Vesillä olimme noin 08:30. Olisiko mennyt edes kymmentä minuuttia niin kaveri oli jo koukuttanut kolme haukea, siitä varmaan viisi minuuttia eteenpäin niin toinen kaveri huuteli että parempi kala kiinni! Aikamoinen vääntö olikin ja vapakin napsahti loppumetreillä poikki, mutta kaverin uusi rekordi 95cm hauki nousi renkaaseen. kuvat, mitat ja takaisin kasvamaan!
Itselläni meni tovi ensimmäisen kalan koukuttamiseen kun tuli heti alkuun kunnon räveltämismodi päälle eikä mikään meinannut onnistua...... PRKL. Hetken kuluttua rupesi kumminkin kaloja nousemaan tasaiseen tahtiin. Kaloja nousi tasaiseen tahtiin joka jampalle jokusen tunnin ajan, puolesta kilosta 4 kiloon. Sitten iski hieman hiljaisempi hetki, johtuko sitten pienesta siirtymisestä vai mistä. Sitä ei tiedä.
Kaloja rupesi iltäpäivällä jälleen nousemaan ja vauraampaakin kalaa kävi perässä pyörähtämässä ja jokunen mukava nousi renkaaseenkin.
Sitten ei enää perässä pyörähtelyt riittänyt. Itselleni pamahti rajulla tärpillä kiinni kaslan sisältä ja samntien hirmu syöksyjä muutama kappale ja eiköhän siimat ollu kaislojen ympäri ja perässäkin joutui aika vauhdilla polskia. Jonkin aikaa siinä tapeltuani renkaaseen nousi oma rekordini: 101cm! JES! yli metrinen siis saavutettu :D
Ei aikaakaan kun kaveri huudahti että nyt on isompaa kiinni! #7 vavasta päätellenkin kala oli jo aikamoinen meinaan vapa oli niin mutkalla että hyvä ettei poikki menny! Aikamoinen taistelu siitä seurasikin mutta onneksi kaveri vei voiton ja hänellekkin uusi rekordi: 109cm!
Päivä oli ihan uskomaton! kolmeen mieheen nousi yhteensä 80kpl haukia ylös + 1 ahven. Uskomaton määrä sitten vielä kaikkia muita tapahtumia kaupanpäälle. huhhuh... saa nähdä pääseekö enään koskaan samanlaisiin tuloksiin, se jää nähtäväksi.
Joka jamppa siis laittoi omat enkkansa rikki perhovälinein. isoimmat: 95cm, 101cm ja 109cm. sellaisia reilun kolmosen - nelosen kalojakin tuli erittäin mukavasti.
Ohessa hieman kuvia reissulta ja kaverin tekemä videokin:
Eilen Lähdetiin heti töiden jälkeen kahteen mieheen kelluntarenkailla Haukia Narraamaan.
Töiden jälkeen hain kaverin kyytiin ja suuntasimme auton nokan kohti Espoon saaristoa. Rantaan päästyämme rupesimme tietenkin laitta maan vapoja kasaan ja renkaita pumppailemaan ja enköhän siinä vaiheessa huomannu että aamulla kiireissäni kun lähdin töihin niin otin kaikki muut kamat mukaan paitsi kahluuhousut ja lisä neopreenisukat. Ei muutakuin hyppasin autoon ja kotoa hakemaan kahlureita.
Noin tunnin pästä saavuttuani rantaan, kasasin kamat ja täytin renkaan ehkä ennätys ajassa. Kaveri olikin jo polskinut karikolle ja soitteli kun näki minut rannassa ja sanoi että yks pieni hauki oli tullu.
Päästyäni vihdoin vesille ja karikon tuntumaan, sidoin siimanpäähän edellis iltana sitomani Slinkyn joka oli toinen kappale mitä on minun perhopenkistä ulos putkahtanut kuituperhojen osalta. Luotto ei ollut kovin vahva. Siinä karikon reunaa piiskattuani ja tyhjää pyytäen alkoin vähän miettityttää josko vaihtaisi siimaan luotto karvapöllähdyksen. Päätin kumminkin jatkaa yrittämistä uudella perhomallilla ja potkiskelin seuraavan karikon tuntumaan. Pari heittoa ja kala kiinni! Perkule, kyl tää näköjään jollekkin kelpaa! Pieni 1,5kg hauki sai jatkaa matkaansa. Perhon selvitys ja heitto. Kala kiinni! Noin pari kiloinen hauki käivi renkaassa kääntymässä ja takaisin uimaan. 5min. myöhemmin taas noin parikiloinen hauki kiinnin ja eikun takaisin kasvamaan. Sitten olikin vähän hiljaisempaa jonkin aikaa.
Kaveri oli potkiskellut takaisin ensimmäiselle karikolle joten suuntasin itsekkin sinne päin kun alkoi jo tuo iltakin hämärtää pikku hiljaa. keli tyyntyi miltein täysin ja autinko vähän sarasti parin pilven lomasta mukavasti veden pintaan. Piiskasimme hetken ensimmäistä karikkoa ja itselläni kävi joku tukistelemassa perhoa pariin otteeseen mutta ei ota kunnolla niin ei...
Siinä viimeisiä heitoja piisktessani kuulen kun kaveri päräyttää ilmoille että nyt on vähän parempi kala kiinni! Oli mukava katsella vierestä kun kaveri vääntää ja kunnon kala laittaa vastaan minkä ikinä pystyy! Kyllä siinä tovi meni ennenkuin kala suostui edes tulla näyttäytymään. Siinä se pinnassa kävi ja jälleen takaisin sukeltamaan niin että vavat on mutkalla ja jarrut pyörii. Vihdoin ja viimein kala suostui antautumaan ja nostettavaksi näytille. Kuvaus, elvytys ja eikun takaisin kasvamaan! HIENO VÄÄNTÖ!
Kaveri sittein alkoikin jo potkiskella rantaan päin fiilistelemään. Itse ajattelin vielä pari heittoa kokeilla pari kalaa entaneen kiven kupeessa. Töks! ja kala kiinni! Erittäin pirteä ja menohaluinen noin kolmosen kala. Päätin otaa ruokakalaksi kotiin kun juuri passelin kokoinen fileiksi. Tänään siis tiedossa paistettua haukea, perunoita ja kanttarellikermakastiketta! NAM!
Yhteen vetona voin vaan todeta että oli jälleen aivan mahtava kalastus sessio. oikeen herrasmies meiniki jälleen niin kelien,kalojen,seuran ja tunnelmienkin suhteen. Näitä lisää!
Kausi on vasta aluillaa ja katsotaan mitä syksy tuo mukanaan Haukien suhteen. Ainakin alku on ollut enemmän kuin lupaava! Pian taas vesille ja ei muutakuin kireitä kaikille!
Eilen Tuli startattua Hauen syyskalastus kelluntarenkaalla. Kamat autoon ja aamusta kaverin haku ja siitä nokka kohti espoon saaristoa. Rannassa renkaat täyteen, vavat nippun ja ei mutakuin vesille.
Valitsimme rannan tuntumassa olevan karikon ja kahden saaren vilisen virtapaikan. Karikko osottautui erittäin hyväksi paikaksi. Vieressä niin matalaa kuin erittäinkin syvää vettä. Vesi arviolta noin. 15 astetta. Reilu parintunnin kelluminen tuotti 5 Haukea ylös ja pari tärppiä ja karkuutusta.
Sitten suuntasimme nokan kohti vähän sisemmällä espoonlahdessa sijaitsevaa kaislikkopaikkaa. Pari kalaa ylös ja jokunen karkuutus. Hiljais elon jälkeen päätimme siirtyä vielä karikolle taikaisin josta kaksi kalaa reiluun tuntiin ylös. Isoimmat kolmosen luokkaa. Äkäisiä kuin perkeleet. Ei mitään mörköjä tullut mutta mukava startti syyskaudelle auringonpaisteessa.
Vielä kun vedet kunnolla viilenee niin päästään isompia jahtaamaan ja Meritaimenen perään myös. Kireitä kaikille!
Tässä kesälomalla on jääny taas blogin rustaaminen olemattomiin joten laitetaas jotain lyhyttä juttua tänne.
Lomalla tullut ajettua vähän siellä ja täällä etelä- ja keskisuomessa mutta kalalla ei ihan hirveästi ole tullut käytyä, ainakaan perhovälinein. Miekankoskella muutaman tunnin kopaisu, josta jäi vain yksi tärppi. Kaloja kumminkin näkyi mukavasti mutta kun ei meikäläisen perhot kelvannu niin ei sit. Vuokramökin lammelta suurempaakin suurempi hauki iski perhoon!!! HAHA. jooo...
Mäntyharjun monsteri
Heinävedellä tuli jokunen päivä viskottua haukiperhoja järvellä mutta ei mitään. PRKL. Karvionkoskelle olisi voinut kyllä mennä samalla kalaan kun mökkikin oli siinä ihan vieressä, mutta vettä virtasi koskessa niin paljon ettei oikein napannut mennä. Palokki taas näytti puolestaan siltä että on kuivunut kasaan ja kuolleen kirjolohenkin bongasin heti kun rantaan pääsin. No, tuli sitten järveltä muutama pikku puikkari uistelemalla.
Nyt täällä Salon suunnalla mökkeilemässä kun ollaan niin päätin tuohon järvelle mennä perhoa uittaa kolmos luokan välineillä. Järveen laskee pieni puro, jonka lopusta ajattelin mennä vähän särkiä ja ahvenia kiusaamaan pikkuperhoilla.
Särkiä ja Ahvenia tuli reilusti yli toitakymmentä lyhyeen aikaan ja muutama salakkakin kävi napostelemassa perhoa. Erittäin ärhäkkäästi kävvät perhoon ja pirusti pyristelivät vastaa näin lämpöisellä kelillä. Pienehkön yllätyksen laittoin tuohon #12 kokoiseen ruskeena kuulapäänymfiin iskenyt 59cm Hauki! Hehe, Laittoi kyllä tuon kolmosluokan Välineet ihan hyvin mutkalle! Onni oli että perho oli ihan suunpielestä kiinni eikä saanut purtua ohutta monoperuketta poikki. Varmaan yrittänyt saalistaa jotain särkeä tai salakkaa joka seurannut perhoa... mut nyt kävi näin!
Uitto
Mikäs särki se siellä oikein potkii...
Haukihan se siellä!
Syksykin näyttää jo pikkuhiljaa hiipivän kun Koivujenkin lehdet alkavat jo kellastua. Haukikausi siis lähenee ja sen jälkeen meritaimenen jahti jälleen. Eiköhän niiltä reissulta sitten tule viimeistää jotain päivitystä ellei nyt jotain keksi tässä välissä... Kireitä kaikille!
