28. heinäkuuta 2013

Heinävedellä.

Viimeinen lomaviikko alkanut ja nokka kohti Heinaveden varistaipaletta, jossa paremmanpuoliskon suvun mökki sijaitsee. Perillä oltiin vasta tiistai iltamyöhään.

Keskiviikkoaamuna lähdettiin kiertelemään autolla paikkoja. Käytiin Karvionkoskella ensin katselemassa kun oli lähimpänä ja sieltä sitten ajettiin Kermankoskelle ja Vihonvuonteelle. Jokainen paikka kuhisi kalastajia vaikka oli aamupäivä. Kermallakin melojia jokunen kappale. Kaupan kautta takaisin mökille.

Siinä tovin pähkäiltyäni päätin etten ainakaan ihan heti lähe millekkään koskelle kun niin paljon porukkaa. Kelikin siitä rupesi kirkastumaan niin päätettiin eukonkanssa ottaa vene ja lähteä järvelle. virittelin kevyen haukisetin varalle mukaan. Aikamme ajeltiin, kateltiin maisemia ja päätettiin mennä yhden lahdukan perälle johon ei tuullut. Eukko sai ottaa aurinkoa ja minä kalastaa. Yllätyksekseni pikkupuikkari hauet kavivät aika ahnaasti nopeasti uitettuun suurehkoon tinseliin kiinni. Hauskaahan tuo oli. oltiin jo valmistelemassa lähtöä pois kun päätin vielä muutaman heiton heittää. Noin kolmosen hauki seurasin ihan veneen vierelle josta nappasi perhon ja lähti kuin tykin piipusta pohjaanpäin. Hetken siinä tempoi ja yllätyksekseni teki vielä reilun metrin korkuisen hypyn! En oo ennen nähnyt että hauki noin korkealle hyppää! Siitä sitten heinien sekaan jossa pääsi irrottamaan itsensä koukusta. Hyvä ruokakala olisi ollut. Välillä näin.

Varislampi/järvi

Puikkari 

Illalla päätin kumminkin lähteä kavionkoskelle kalaan kun luvan pystyi kätevästi kännykälläkin tilaamaan. Sinne siis! Paikalla olin noin yhdentoista aikaa illalla ja kalastajia oli vielä melko paljon paikalla. Hetken aikaa siinä kävelin,polttelin tupakkia ja katselin meininkiä. Päätin ostaa kumminkin kolmentunnin luvan kun muutamia kalastajia alkoi jo hiipua pois. Kalavälineitä kun laittelin autolla kasaan niin turisin hetken jonkun mukavan tyypin kanssa ja neuvoi mielellään minulle hieman paikkoja mistä kalastaa. 

Siinä tuli sitten se kolmetuntia tahkottua tyhjää. Muutamia pintakäyntejä näkyi niskalla mutta siihen se sitten jäi. Rannoillakaan ei enää muita kalastajia näkynyt. Kalastuksen päätteeksi piti muutama pikainen räpsy ottaa muistoksi.

Karvionkosken niska.
Karvionkoski 
Karvionkosken alaosa

Seuraavana päivänä lähdin kerman suuntaan ja ostin luvan kermankosken kioskilta, lupa alkasi 20:00. kermalla oli tuohonaikaan melkoisesti porukkaa joten päätin lähteä vihonvuonteenkoskelle kun kuului samaan lupaan. Ei yhtään huono valinta sillä alkuun siellä oli vain isä poikansa kanssa jotka lähtivät hyvin pian pois. Sain kalastella siinä hyvinkin pitkään koko koskea ilman että ketään muuta näkyi. Ei näkynyt kyllä kaloistakaan minkäänlaista havaintoa kahta alamittaista taimenta lukuuottamatta. Jotain silti vaikka vain noin 30-35cm olivat. Ja väärin ongittuja, liitsillä, pinkillä!

Hieman alkoi jo nälkä painaa ja väsymys kun unet oli jäänyt viimeaikoina hieman heikoksi. Olihan tuo lupa vuorokauden voimassa niin pääsisi kalaan sitä aamullakin samaan rahaan. Autolle päästyäni päätin napata kumminkin vielä kameran kainaloon ja käydä räpsäsemässä muutaman kuvan muistoksi. Ajoin vielä kermankosken kautta eikä sielläkään ketään näkynyt.

Vihovuonteen yläosa
Vihovuonne  
Vihovuonne

Aamulla tulikin nukuttua aika pitkään ja pääsin kaiken sähläämisen jälkeen starttaamaan vasta kymmenen jälkeen aamulla kohti kerman koskea. Keli oli kirkas ja jo nyt aurinko lämmitti. Koskelle saavuttuani pistin kamat kasaan ja kävelin sillalle katsastamaan tilannetta. Ei ainuttakaan kalastajaa! Liekö sitten tuo kuumuus ajanut muut pois. Päätin kumminkin itse jäädä vaikka tiesin ettei tällä kelillä kala oikein aktivoidu. 

Kahlasin kosken niskalle aivan ison virran reunakiville asti. Toki kalastelin potenttiaaliset paikat siinä ohimennen. Tovin istuin niskalla kivenpäällä,polttelin tupakkia ja annoin paikan rauhottua. Spottasinkin sitten melkein heti kaksikalaa läheisestä montusta. Mikään ei kelvannut. kaikki rasiat käytiin läpi, kokeilin jopa pinkkiä liitsiä eikä sekään kelvannut! Sitten huomasin saaren vieressä pintovan hyvänkokoisen kalan! Sama laulu. Mikään ei kelvannut. 

Kermankosken yläosaa jossa kala havainnot.
Vasenpuoli yläosasta.

Kahlasin pois niskalta ja kalastelin kosken läpi tuloksetta. Kävin kioskilla juomassa kahvit ja päätin vielä kopaista muutamat paikat läpi ennen kuin lähtisin pois. Aurinko porotti ja hikivalui. Oli jo tuskasen kuuma. Ei kuulunut kalaoista taaskaan mitään. Sillalle päin kävellessä päätin kopaista vielä siitä autotien kohilta jos nyt jotain tapahtuisi. Ei. Ei mitään. Siimat sisään, ittekseni siinä kiroilin, hätäinen kääntyminen kohti rantaa, potku kiveen ja sitten uitiin! Pienimuitoinen koskenlasku mahalleen rantakivikkoon. Onneksi ei mitään pahemmin sattunut. Nahat vain rullalle jalasta ja kädestä, vapakin pysyi ehjänä. Enemmän hävetti kun kävelysilta oli täynnä turisteja... Rannasta sitten äkkiä pusikkoon piiloon ja tyhjentämään kahlurit. Pokkarikin valui vedestä kun en ollut tajunnut laittaa vedenpitävaan taskuun, kuten en myöskään tupakka askiakaan. Pari märkää röökiä sain poltettua samalla kun häpeissäni pakkasin kamoja takaisin autoon. 

Kermankosken kävelysilta 
Kermankosken alaosaa.

Päätin kumminkin pienen kuivattelun jälkeen käydä räppäsemässä muutaman kuvan muistoksi. Rupesi jo naurattamankin edellinen tilanne. Kuvien jälkeen taikaisin mökille vaihtamaan kuivaa päälle.

Kermankosken yläosa pusikoska katsottuna.
Kermankosken kiitäjä!

Seuraavana päivänä kävin vielä haukia yrittämässä järvellä mutta tuloksetta. Taisi olla helle laittanut niidenkin suut kiinni. 

Mökkiranta.

Yhteenvetona jäi erittäin hyvät muistot ja hyvä maku koskista vaikka kalaa ei tullutkaan juuri ollenkaan. No, eihän mulla tuota koskikalastuskokemusta hirveästi olekkaan. Ja vesikin oli lämmintä :) Ensi vuonna varmasti uudestaan kun mökille menemme.




9. kesäkuuta 2013

Kuhaa perholla.

Kuhaa perholla kelluntarenkaalla kelluen? Miksi ei.

Kaveri hieman puhunut tuosta hommasta ja itseäni alkoikiinnostaa hieman kyseinen touhu. Sovittiin siis että torstaina illalla lähtisimme kokeilemaan kyseistä hommaa.


Yleisö.

Perjantai oli vapaata töistä joten ei haitannut vaikka myöhään yöhön menisi. Tietenkin siinä samalla pystyi muutaman urheilujuomankin ottamaan mukaan :) Sovittiin että kahdeksan aikaan kaveri tulee hakemaan joten muutaman perhonkin kerkesin just ja just sitomaan kyseiseen hommaan. 

Kamat autoon ja nokka kohti merta. parkkipaikalla rutiininomaisesti renkaat ja kamppeet kasaan ja vesille. Valoisaa riitti hyvinkin pitkälle iltaa, itseasiassa ei pimeätä kunnolla edes illan aikana tullut. Alku oli hieman hiljaisempaa varsinkin itselläni kun homma oli ihan uutta ja uittotyyli ja siimavalinnat oli vähän hakusessa. Yhentoista jälkeen illalla rupesi kaveri kiskomaan tasaiseen tahtiin kalaa. itse sain tyytyä pelkkiin tukistuksiin ja karkuutuksiin. Kyllä siinä oma tatsi pitää selvästi olla.

Taas on kiinni.

City maisemassa mennään.

Itselläni ei ollut kunnon alumiinisia painosilmiä kun sidoin ensimmäiset "clouserit" joten jouduin soveltamaan ja lyijypainoista värkkäämään silmät. Oli meikäläisen sperhot turhan raskaita ilmeisesti.Yhden aikaan sain kumminkin parikalaa renkaaseen asti. Toinen ruokakalaksi. kaikki neljä perhoa jäi pohjaan loppujen lopuksi. Onneksi kaverilla oli rasiallinen kunnon perhoja.

Kaveri senkuin jatkoi tasaista kalan kiskomista. Reilu 50cm nousi parhaana kalana ylös ja yksi varmasti isompi kala pääsi loppumetreillä karkuun. Joskus käy näinkin. Mitallista kalaa oli ainakin puolet ja itsekkin sain vielä yhen kalan ylös kaislan reunasta kun olimme jo hiipumassa takaisin rantaan päin. Kellokin alkoi lähennellä kolmea yöllä. Yhteensä noin 30kpl kuhia kävi renkaassa kääntymässä.


Nättikala.


 Tätä hommaa pitää kyllä useimminkin käydä harjoittamassa, sen verran mukavaa touhua, niinkuin kalastus aina on! Ja vielä mukavaa sinäänsä kun kauas ei tarvitse mennä kun ihan urbaanissa ympäristössä pystyy kalastella :) Täytyypi tästä sitoa rasiallinen noita clousereita niin pääsee taas kalalle...


Näihin maisemiin oli hyvä lopettaa.

Ps. Pahoittelen suttuisia kuvia. Ei oikein pimeässä kuvaaminen luonnistu...

4. kesäkuuta 2013

Purolla kävelemässä.

Kävin eilen illalla aikani kuluksi "kotipurolla" kävelemässä ja räpsimässä vähän kuvia. Itikoita oli niin maan PRKL paljon ettei t-paidassa ja sortseissa meinannut pystyä elämään... 

Harmikseni huomasin että jo niin monessa puussa oli valkoista harsoa, ja niin monta puuta oli jo toukat päässeet muuttamaan muumioiksi. Pari päivää sitten ei ollut merkkiäkään noistä toukista. Aika vauhdilla syövät puun kaljuksi. Toivottavasti nyt ihan koko puronvarsi mene muumioksi.

Alla pari kuvaa purosta ja toukista työssään:

"kotipuro"




Aavepuita purolla

Puun valloitus alkanut


Toukkia


31. toukokuuta 2013

Iltapisto hauen perään.

Työpäivä takana, kala kamat autoon, äijen tapaaminen ja suunta rantaan, rannasta renkailla vesille ja perhot pyytämään. Siitä on iltapisto hauen perään tehty! 

Rannasta polskuttelin muutama satametriä kaislanpäähän josta aloittaisin kalastamisen. Muut jäi vielä piiskaamaan ranta-aluetta joten päätin pistää tupakaksi ja juoda ainokaisen oluen, jonka jouminen reissun alussa on tuonut hyvää kalaonnea aiemminkin... Paitsi viimeksi.

Hetken siinä nautiskeltuani aloitin kaislanreunan piiskaamisen ja ukotkin oli jo saapunut lähettyville. Ei siinä kauaa tarvinnut piiskata kun ensimmäinen hauki kävi pyristelemässä perhoa... ikävä tiputus. hetken kun vielä jaksoi maltttaa niin noin reilu parikiloinen jedda nousi ensimmäiseksi kalakseni. miltein heti kun olin saanut laskettua kalan takaisin kaveriilla nappaa hieman vauraampi kala kiinni. Mukavasti näytti pistävän vastaan ja lopulta n.90cm hauki ylös. Hieman oli koukun irroituksessa ongelmia mutta siitäkin selvittiin. Kala sai jatkaa matkaansa.


Hymyilyttää kun vapa taipuu!
Kirurgiaa...
Takaisin kasvamaan.

Kaveri jo siinä rupesi manailemaan ettei hanelle nyt voi munat pataa mennä kolmatta kertaa peräkkäin! Yritin siinä snoa että kyllähän näitä tulee... Hetken päästä sain noin 20cm hauen :D Tovin siinä vielä piiskasin niin sitten iski hieman parempi tärppi, Mukava vääntö, menohalujakin hauella oli mutta nyt minä vedin pidemmän korren ja renkaaseen nousi noin 90cm hauki. Luonnollisesti takaisin kasvamaan. 

Takaisin kasvamaan,tietenkin.

Päätimme siirtyä hieman kauemmaksi toisen kaislan reunaan. Sai kyllä koko kööri piiskata aika rauhassa, toinen ukoista otti sentään jonkinmoisen hauen sieltä ylös. loppuilta menikin sitten tyhjää hakatessa. No, parempi kuin ei mitään! Tosin toinen kavereista jolle tuli se MP niin.. 

Takaisin rantaa ja kamoja pakkaamaan autoon. itikat kyllä alkoi olla sitä mieltä että nyt saatte laittaa vauhtia! Veikkaan että tästä kesästä tulee paha itikkakesä... Mutta mukavaa oli niinkuin aina vesillää ja hyvässä seurassa! Kiitos kaikille!

25. toukokuuta 2013

Särkisalo 2013

Jälleen parempi myöhään kun ei milloinkaan! 

Keväinen hauenkalastus reissu särkisaloon starttasi 9.5.2013 kun ukot tulivat hakemaan minut. Hieman oli arpomista kuinka ahtaa kolmen ukon tavarat + kelluntarenkaat uljaaseen v70 Volvoon. Kamat kumminkin meni autoon joten pääsimme kahdeksan aikoihin aamulla lähtemään kohti Särkisaloa. 

Kalastajakylä

Paikalle päästyämme perinteinen tavara sulkeiset ja uuteen mökkiin tutustuminen. Eipä siinä sen enempää jaksettu vanheta, kun poltteet oli kavat ja vesille oli päästävä. Ensimmäisenä päivänä mentiin autolla renkaat kyydissä ja aloitimme tutusta lahdukasta. Kavereille hyvin tapahtumia / kaloja ja itsellenikin muutama kala sekä hyvän kalan kopaisu. Paljon tuli kyllä tahkottua ja itse polskuttelin hieman pitemmälle ja takaisin piti sitten tetsailla pitkin hakkuu aukioita rengas selässä. Ruokakala tuli kaverin toimesta otettua ja valmisti erittäin hyvää mausteista settiä siitä! Pitää itse kyllä kokeilla samaa joskus.



Seuraavaksi kahdeksi päiväksi oli vuokrattu vene. Aamulla veneen tarkistus, ihana vanha "luotto" vene oli valmiina, tosin hieman polttoainetta kaipasi. Keli oli aika hyvä haukikalaan: pilvinen, ehkä hieman liian tyyntä, sumuakin mukavasti. Ensimmäiseen paikkaa saavuttuamme paiskottiin siinä tovin kaislan reunaa. Ei mitään. Itse luovutin heittopaikan ja rupesin melomaan venettä. lahdukan perälle kun päästiin ns. "pussiin" Niin kaveri tokaisi etä nyt on! Hieno kala kiinni, hieman joutui lapioimaan vettä jotta sdaatiin vene pois kaislan keskeltä. Tovin väännön jälkeen kaveri nostaa kauniin yli metrisen kalan veneeseen. Pienen tapaturman ainekset oli kohallaan kun irrotin perhoa kalan suusta, tietenkin rupesi rimpuilemaan ja koukku sormeen... onneksi lähti heti irti ja säästyttiin pelkällä pisto haavalla. Kalasta kuvat ja luonnollisesti takaisin kasvamaan!

Kukkuu

Hauki on kala!


Reilu metrin hymy!
Seuraavat kaksi päivää olikin sitten tosi vaikeita. Vähän jokaista paikkaa piiskattiin ja piiskattiin ja piiskattiin... Ainakin aurinkoa ja raitista ilmaa sai riittämiin! muutamia tapahtumia oli ja ruokakalakin sieltä nousi.

Tauko

Menopelit

Hieno venevaja


  Piiiiiiiiiiiiiiitkästä aikaa tuli savustettua haukea. Ja joku jaksaa vaittää ettei tule hyvää!?!?!? HAH! Aivan uskomattoman hyvää! 



Viimeisenä päivänä kun olimme saanut mökin luovutus kuntoon ja pakattu kamat, lähdettiin hieman eripaikoille ja tavattiin peri perhokalastajat.net jäsentä. Oli mukava nähä uusia naamoja ja turista kuulumisia!

Hetken aikaa tuli heitettyä tyhjää syvemmässä vedessä. Päätin siirtyä kaislan reunaan josta paukahti sitten reissun paras kala itselleni. Hetken aikaa vielä kaislojen seassa pyörittyäni näin pari reippaasti yli metristä kalaa mutta ei vaan perhot niitä kiinnostanut. 

110cm hymyä.


Itse luovutin jo ja odottelin rannalla kun ukot piiskasi lahdukan loppuun. Tapahtumia oli myös heillä. Kamat kasaan ja kohti kotia. hieno reissu jälleen mahtavassa seurassa! kiitos kaikille!



Ps. Videota pukataan sitten myöhemmin ;)

23. toukokuuta 2013

Sunnuntain ajanvietettä.

Sunnuntaina tuli mentyä "takapihalle" viettämään aikaa ulkona ja räpsimään hieman kuvia. On se mukavaa kun on hienot metsuiköt heti oven ulkopuolella!

Tässä muutama kuva:

Tämä kuva on kylläkin lauantailta kun olin kalassa.

"Takapihan puro"

Purossa alkaa olla jo elämää.

"Takapihan puro"

5. toukokuuta 2013

Sunnuntaikävely.

Vähän taukoa kalastamisesta ja ajanviettoa paremmapuolikon ja koiran kanssa näin sunnuntaina. Uusilla kulmilla ollaan asuttu nyt vasta pari kuukautta. Metsät ja ulkoilualueet alkaa ihan kotiovelta ja Nuuksion kansallispuistokin kävelymatkan päässä. 

kalastuksen ohella olen aloittanut hieman harjoittelemaan tuota valokuvausta uuden kamerahankinnan myötä. Tänään tuli hieman räpsyjä oteltua mettässä ja asetuksien hakua kameraan. Ohessä muutama harjoittelufoto lähimetsästä:





4. toukokuuta 2013

3.5.2013 Itäisellä merialueella.

Perjantai oli vapaapäivä, joten nokka päätettiin suunnata itään PK- seudun sijasta. Paikka oli itselleni uusi ja kaveri käynyt parikertaa. Jäätkin oli lähtenyt vasta pari päivää sitten.

Itse olin perinteisesti kelluntarenkaalla, kaverilla oli ponttoonivene joka näytti varsin kätevältä peliltä. Siirtymiset sillä näytti sujuvan melko mukavasti verrattuna kelluntarenkaaseen, varsinkin jos vähääkään tuuli.



Kamat kasaan ja vesille. Itse kasasin uuden vapahankinnan: Vision Venus SW #9 9jalkanen. Tovin siinä heiteltyäni vapa tuntui kyllä aivan mahtavalta. Siimana toimi aluksi Scandinavian pike #9 kelluvana, Myöhemmin heittelin Guiden #9 pikellä kolmosuppo kärjellä ja toimi kuin junanvessa. Visionin GT four sw oli kyllä kokomatkan mukana varmuudenvuoksi.

Ei kovinkaan kauaa oltu kalastettu kun kaveri jo vinkkailee ja nostelee kolmosen kalaa näytille. piiskaamista ja lisää piiskaamista. Sitten vielä lisää piiskaamista. Samaa rataa jatkui miltein koko päivä muutamia tärppejä lukuunottamatta. Kaloista ei ollut havaintoja juuri missään. Ei ollut kalat vielä tulleet rantaan kutua odottelemaan. Lopuksi sain ronkittua syvältä yhden noin vitosen kalan. Mukava päätls ja hienoa päästä vielä lopuksi kokeilemaan vapaa kalan kanssa ja hienosti toimi ja oli tosi mukava ja tunnokas.

Päivä oli varsin muka ja keli erittäin aurinkoinen joten hieman naamakin punottaa. paikat oli tosi potenttiaakisen oloisia mestoja ja syksyllä on kuulemma saatu hyviäkin saaliita. En epäile hetkeäkään.

Ainiin, noin tunti ennen lopettamista koukkuun nappasi hieman harvinaisempi saalis, Kengänpohja! :) Erittäin mukavaa kun joutui näkemaan vaivaa kalan saamisen eteen. Ei sen mielestäni tarvitse aina olla yhtä saaliiden isouden ja määrän juhlaa! Pääasia että kalaan pääsee hyvässä seurassa ja saa olla luonnossa!

Tässä päivän erikoinen, saalis poseeraus:




PS. Muistetaan jättää ne ihan rantakaislat hetkeksi rauhaan kun hauki on kutenut niin saadaan nauttia myöhemminkin upeasta kalasta :)

Hyvää kevään jatkoa ja kireitä!